Sosiaalipalveluissa ensisijainen valvonnan muoto on aina palveluntuottajan omavalvonta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja valvonta kuuluu hyvinvointialueille, ja se pitää sisällään niin oman tuotannon kuin yksityisten palveluntuottajien ohjauksen ja tarkastukset. Valvontatehtävästä on säädetty sote-järjestämis- ja sote-valvontalaissa. Valviran luvan alaisia yksityisiä sosiaalipalvelun tuottajia oli vuoden 2023 lopussa 65 kappaletta ja 956 yksikköä.
Hyvinvointialueiden lisäksi valvontaa ja ohjausta tekevät myös aluehallintovirastot sekä Valvira. Valviraan on vuonna 2023 tehty yhteensä 1605 sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta-asiapyyntöä (vuonna 2022 yhteensä 2808 kappaletta).
Hyvinvointialueen omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että se itse hoitaa tehtävänsä lainmukaisesti ja että sen tekemiä ostopalvelusopimuksia noudatetaan. Sote-palveluiden omavalvonnassa on erityisesti varmistettava palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus.
Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueet ovat ilmoitustensa mukaan tehneet arviolta noin 6000-7000 omiin sekä yksityisiin asumispalveluyksiköihin kohdistuvaa tarkastus- ja ohjauskäyntiä. Esimerkiksi Pirhan hyvinvointialue toteutti 331 käyntiä, mikä kattoi 96 % kaikista alueen asumisyksiköistä.
Valvonnan lisäksi palveluntuottajat ovat viime ja tänä vuonna saaneet merkittävissä määrin mm. asiakaskirjauksiin liittyvää ohjeistusta, sillä sosiaalipalvelut ovat siirtymässä Kanta-järjestelmään samaan tapaan kuin terveyspalveluiden potilaskirjaukset. Käytäntö on aivan uutta sosiaalipalveluiden henkilöstölle, ja kirjauksia syntyy monikymmenkertaisesti terveydenhuoltoon verrattuna. Kirjaukset eivät ole määrämuotoisia, mutta niiden tulisi silti olla riittävän yhteneväisiä ja samoin tulkittavissa.
Validia julkaisee oman laatutyön ja viranomaisvalvonnan tuloksia
Validia on päättänyt julkaista avoimesti tietoa omasta ja viranomaisvalvonnasta sekä yhtiön laatutyön tuloksia.
Vuoden 2024 aikana Validialla on tehty 22 auditointia (sisäiset ja ulkoiset). Näiden lisäksi Validiaan on tehty yhteensä 22 hyvinvointialueiden arviointikäyntiä. Näissä huomiota on kiinnitetty mm. henkilöstön kielitaidon varmistamiseen ja poikkeamakäytännöistä muistuttamiseen sekä omavalvontasuunnitelmien kuvauksiin. Positiivista palautetta on annettu mm. henkilöstömitoituksesta ja -rakenteesta, työn organisoinnista sekä kirjaamisen tasosta.
Validialla ei ole tällä hetkellä yhtään asumisyksikköä aluehallintoviraston valvonnassa.
Validia valmistautuu myös parhaillaan EU:n kestävyysraportoinnin ja CSRD-direktiivin mukaiseen vastuullisuusraportointiin vuodesta 2025 alkaen. Raportti käsittää yhtiön ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset (ESG) vaikutukset.
Omavalvonta laatutyön kehittämisen keskiössä
Omavalvonta on keino seurata ja arvioida omaa toimintaa. Sen tehtävä on myös varmistaa, että toimintaa toteutetaan lainmukaisesti ja sopimuksia noudattaen. Poikkeamien ja aktiivinen läheltä piti – tilanteiden tunnistaminen sekä raportoiminen ovat keinoja, jotka auttavat tunnistamaan ja ennakoimaan vaaratilanteita ja sitä kautta pienentämään riskejä. Validia on pyrkinyt kehittämään laatutyötään viranomaisvaatimuksia laajemmin ja avoimemmin. Yhtiö on mm. ollut kehittämässä globaalisti uniikkia toimintakykymittaria vaikeavammaisten asumispalveluihin (RAI CHA VAP). Se sisältää kokonaisuutena 18 erillistä mittaria sekä palveluluokituksen ja kustannuspainon, joiden avulla voidaan ennakoida henkilön hoitoisuutta. RAI-arviointi ja toteuttamissuunnitelma tehdään jokaiselle asiakkaalle vähintään kuuden kuukauden välein.
RAI-toimintakykymittari kehittää koko vammaispalveluiden laatua ja tuo läpinäkyvyyttä sekä yhdenmukaisuutta palvelutuotannon vertailtavuuteen. Mutta ennen kaikkea se varmistaa, että vammaisten henkilöiden palvelutarvetta tarkastellaan systemaattisesti ja palvelut vastaavat kulloista tarvetta. Vastaavanlainen mittari on ollut jo pitkään käytössä ikäihmisten palveluissa, mutta Validian kehitystyön myötä nyt myös vammaispalveluissa. Mm. Kymen hyvinvointialue on myös ottanut sen omaan käyttöönsä.
RAI:n lisäksi Validia on kehittänyt kaikkiin palveluihinsa (asuminen, kuntoutus, henkilökohtainen apu) indeksimittarit, jotka seuraavat kootusti useampaa palvelun laatuun liittyvää osa-aluetta. Asumispalveluiden osalta indeksi mittaa mm. lääkeluvallisten hoitajien määrää, hoivamitoituksen ja perehdytyksen toteutumista sekä henkilöstön ja asiakkaiden suositteluindeksiä. Lokakuussa 2024 asumisen laatuindeksi saavutti ennätystuloksen 98 %, ja Validian asumisyksiköistä 30 kappaletta (60 %) saavutti tavoiterajan 80 %.
Panostukset laatutyöhön näkyvät käyttäjäasiakkaiden tyytyväisyydessä
Validia on vuodesta 2022 lähtien lisännyt palveluita käyttävien asiakkaiden osallisuutta mm. avaamalla uusia palautekanavia, systematisoimalla omahoitajahetkiä sekä käynnistämällä asiakkaiden vuorovaikutusyhteisön, Validia Vuoropuhelun. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan neljä kertaa vuodessa NPS-kyselyllä, joka nousi loppuvuodesta ennätyslukemiin, ollen 47. Yhteensä 25 asumisyksikössä se oli yli 40 ja 18 yksikössä yli 60. Vastaajia kyselyssä oli kaikkiaan 1234 henkilöä.
Liiketoimintakohtaiset NPS-tulokset (käyttäjäasiakkaat, joulukuu 2024):
- Koko yhtiö 47
- Asuminen 41
- Henkilökohtainen apu 54
- Kuntoutus 58
- Päivätoiminta 59
Vammaispalveluihin liittyy laatuvaatimusten ohella paljon ristikkäisiä odotuksia
Kellä tahansa yksittäisellä kansalaisella on oikeus tehdä ilmoitus hyvinvointialueelle tai aluehallintoviranomaisille epäilemästään epäkohdasta, ja ilmoituksen vastaanottavalla taholla on velvollisuus käynnistää asiasta selvitys. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Kaikissa tapauksissa kyse ei kuitenkaan ole toimintaan liittyvästä aidosta epäkohdasta. Esimerkiksi vammaispalveluita koskevien ilmoitusten taustalla voi olla monenlaisia asioita. Vammaispalveluihin on jokaiselle niiden piiriin kuuluvalla henkilöllä subjektiivinen oikeus, mutta palvelukokonaisuus arvioidaan yksilökohtaisesti. Asiakkaan tai hänen läheisensä oma käsitys palveluiden tarpeesta voi olla eri kuin asiakkaalle myönnetty palvelusopimus tai maksusitoumus. Joskus läheisillä voi myös olla erilainen toive rajoittaa asumisyksikössä asuvan henkilön elämää, elinpiiriä tai itsenäisyyttä (mm. vapaa-ajan vietto, seurustelusuhteet tai alkoholinkäyttö) kuin henkilöllä itsellään, mutta se ei ole vammaispalvelulain määrittelemän itsemääräämisoikeuden näkökulmasta mahdollista.
Invalidiliiton ja Validian tahtotila on ollut sijoittaa asumisyksiköt mahdollisimman keskeisille paikoille ja peruspalveluiden keskelle. Yksiköissä asuvilla henkilöillä voi olla monenlaisia vammasta tai sairaudesta johtuvia liikkumiseen, puheeseen, muistiin, käytökseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja muuhun käyttäytymiseen liittyviä haasteita (esim. aggressiivisuutta), jotka aiheuttavat ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä naapurustossa ja johtavat välillä palvelua koskevien epäkohtien näkökulmasta aiheettomiin viranomaisyhteydenottoihin.
Viranomaisille tehdään jatkuvasti ilmoituksia myös hoitohenkilökunnan ulkomaalaistaustan tai kielitaidon johdosta, vaikka käytännössä Suomessa on Kevan mukaan noin 20 000 sairaanhoitajan vaje. Jo nyt Suomessa valmistuvista lähihoitajista kasvava osa on ulkomaalaistaustaisia, ja he puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Esimerkiksi Validiassa työskentelee yli 100 filippiiniläistä hoitajaa. Heillä kaikilla on kotimaastaan sairaanhoitajan koulutus ja he saavat kielikoulutusta myös työn ohessa. Tänä vuonna 98 heistä on jo suorittanut Suomalaisen lähihoitajan tutkinnon. Validian kokemukset filippiiniläisistä hoitajista ovat erittäin positiivisia sekä ammattitaidon, asiakaspalvelutaitojen että yhteiskuntaan sopeutumisen näkökulmasta.
Aluehallintovirastoissa on valitettavasti edelleen käsittelyssä myös korona-aikana ja heti sen jälkeen käynnistyneitä selvityksiä, sillä mm. henkilöstön riittävyyttä koskevia selvityspyyntöjä tehtiin tällöin ennätysmäärä esim. työtaistelutoimenpiteinä. Validian omavalvontaan liittyvät dokumentit löytyvät www-sivuiltamme; https://validia.fi/tietoa-meista/viranomaisdokumentit-ja-tietosuoja/
Hyvinvointialueiden tarkastus- ja ohjauskäynnit vuodelta 2024:
LUVN
Lintukorpi
Lohja
Päijät-Häme
Lahti
Pohde
Toppilansalmi
Lapha
Kemi
Varha
Turku
Yli-Maaria
Vasaramäki
Helsinki
Kannelmäki
Käpylä
Porslahti
Siunsote
Joensuu
Kymenlaakson HVA
Kouvola
Paloharju
Etelä-Pohjanmaan HVA
Seinäjoki
Soite
Kokkola
Kainuun HVA
Kajaani
Satakunnan HVA
Pori
Keski-Suomen HVA
Tourula
Pirha
Hervanta
Tumppi
Tammela