Vammaisten seksuaalioikeudet kaikkein heikoimmalla tasolla yhteiskunnassa
Seksuaalisuudesta, ihmissuhteista ja tasa-arvosta puhutaan suomalaisessa yhteiskunnassa yhä enenevissä määrin. Tästä on kiittäminen nuorempia sukupolvia, jotka ovat suvaitsevampia ja avoimempia aiempiin sukupolviin verrattuna. Seksuaalisuudella ja ihmissuhteilla on monia muotoja, mutta vammaisille ja vammautuneille tämä jokaisen ihmisoikeuksiin ja seksuaaliterveyteen kuuluva asia ei ole niin yksinkertaista. Asiasta puhuminen tai seksuaalisuuden toteuttaminen voivat olla pitkälle kiinni siitä, millaista tukea hoitohenkilöstöltä on saatavissa.
Seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden tukeminen osaksi vammaispalveluiden arkea
”Seksuaalisuus on osa jokaisen ihmisen ihmisyyttä syntymästä kuolemaan saakka. Varsinkin erityisen tuen tarpeisilla seksuaalisuus jää usein kaiken alle ja sen tukemiseen tai seksin toteuttamiseen ei ole samanlaisia mahdollisuuksia. Henkilö voi olla vammainen syntymästään tai lapsuudestaan lähtien, tai vammautua aikuisena esimerkiksi jonkin onnettomuuden seurauksena. Tällöin hän on elänyt ensin vammatonta elämää, johon seksuaalisuus on kuulunut luonnollisena osana ilman avustamista tai apuvälineitä, ja sitten tragedian seurauksena vammautua, jolloin henkilön koko elämä muuttuu radikaalisti. Kummassakin tapauksessa seksuaalisuus koskettaa ihmistä vuosikymmenien ajan, eikä seksi ole aina mahdollista ilman avustamista tai fysioterapiaa”, kertoo Satu Ristilä, Validian seksuaaliterveyden asiantuntija.
”Tasa-arvoasiat näkyvät Validiassa luonnollisena osana niin henkilöstön kuin asiakkaiden arkea, mutta olemme havahtuneet siihen, että seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa koulutuksen tarvetta löytyy. Erityisesti kehitysvammaiset ovat lähellä sydäntäni. Kunnioitan heitä ja koen, että he tarvitsevat kaltaisiani vahvoja ihmisiä edistämään heidän asioitaan. Yleisellä tasolla vammaisten ihmisten seksuaalioikeudet ovat kaikkein heikoimmalla tasolla. Lisäksi vammaiset naiset ovat erityisen alttiita seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle. Myös vähemmistöjen sisältä löytyy vähemmistöjä, joten käsiteltäviä näkökulmia on paljon. Lisäksi seksuaalisuus ja seksi ovat niin henkilökohtaisia asioita, että kaikille näistä asioista puhuminen ei ole luontevaa, ymmärrettävästi”, arvioi Satu.
Satu suunnittelee yhteistyössä Validian liiketoimintojen kanssa erilaisia tapahtumia, ohjeistuksia ja koulutuksia seksuaaliterveyden näkökulmasta niin henkilöstölle kuin asiakkaille koko yrityksen tasolla. Hän toimii Validian seksuaaliterveyden edistämisen asiantuntijana ja kehittäjänä. Satu on tehnyt kehitysvammatyötä jo 30 vuotta ja kouluttautuminen seksuaaliterapeutiksi muodostaa uniikin ammattitaidon. Sadun kaltaisia seksuaaliterveyden ja vammaispalveluiden ammattilaisia on Suomessa todella vähän. ”Validialla olemme panostaneet asiakkaiden osallistamiseen, kuten eri kaupunkien Pride-viikkoihin ja Validian vuoropuheluun, joka on palveluita käyttävien asiakkaidemme vaikuttajayhteisö. Näissä tapahtumissa olen päässyt tapaamaan asiakkaita kasvotusten ja keskustelemaan seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä asiakkaiden näkökulmasta. Sieltä on noussut selkeitä kehittämistoiveita. Asiakkaiden rohkea asenne aiheeseen ja halu muuttaa toimintaa on ollut toiminnan keskiössä”, kertoo Satu tyytyväisenä ja jatkaa: ”Olemme lähteneet moniammatillisen yhteistyön kautta laatimaan kirjaamisohjeita haastaviin seksuaaliväkivaltatilanteisiin, että kirjaamiseen. Lisäksi olemme aloittaneet koulutuksellisen yhteistyön ammattioppilaitosten kanssa opiskelijoiden osaamisen lisäämiseksi seksuaalisuuden kohtaamiseen vammaistyössä. Samalla olemme kehittäneet oman henkilökunnan seksuaaliterveyteen liittyviä koulutuksia ja luoneet sekä erilaisia prosessiohjauksen malleja, että toimintamalleja arkeen.”
Samoja tarpeita ja samat oikeudet kuin muillakin
”Seksuaali-identiteettiin liittyvät pohdinnat luovat herkästi yksinäisyyden kokemusta ja ahdistusta, toisinaan jopa häpeää, sillä oman sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen ristiriita suhteessa ulkoisiin oletuksiin voi aikaansaada kokemuksen, että on rikki tai vääränlainen. Samoin neurokirjon, vamman sekä kehitysvamman vaikutukset seksuaalisuuteen jätetään usein yhteiskunnallisessa puheessa ulkopuolelle, joka voi aikaansaada häpeää ja aiheuttaa lisäkysymyksiä esimerkiksi seksin toteuttamisen mahdollisuuksista”, kuvailee Satu.
”Roolissani autan erityisesti neuroepätyypillisiä, vammaisia sekä kehitysvammaisia kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tarjoan turvallisen tilan kysyä ja pohtia omaa seksuaalisuutta sekä sukupuolta. Tarvittaessa autan selkokielellä, käytän kommunikaatiota tukevia kuvia tai avustan seksissä, jos sitä toivotaan. Jossain tapauksissa asiaa käydään läpi myös läheisten kanssa, esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa”, Satu kertoo.
”Ihmisoikeuksien merkitys korostuu aikana, jolloin epävarmuus ja konfliktit koettelevat meitä kaikkia, mutta etenkin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Haluamme tuoda näkyväksi sen, kuinka tärkeää jokaisen oikeus hyvään ja tasapainoiseen elämään on. Se ei ole vain puhetta, vaan myös käytännön työtä arvojen pohjalta. Työ näkyy konkreettisesti työntekijälle erilaisten koulutusten ja ohjeistusten kautta (vammaispalveluiden RAI-toimintakykymittari, toteuttamissuunnitelmat, koulutukset ym.) sekä asiakkaille asenteiden ja toiminnan muutoksena, mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa. On merkittävä asia, että yritys panostaa seksuaaliterveyteen tällä tasolla”, kertoo Satu Ristilä ylpeästi.