Musiikista groovea fysioterapiaan
Musiikki on tarjonnut minulle fysioterapeuttina monipuolisia työkaluja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kuntoutustyöhön. Olennaista on motoristen, kognitiivisten, kielellisten ja emotionaalisten valmiuksien kehittyminen asiakkaan toimintakyvyn tueksi ja elämänlaadun kohentumiseksi. Näiden valmiuksien kehittymistä ja kokonaisvaltaista kuntoutumista tuen musiikin mahdollistamien työkalujen avulla. Musiikin aktivoiva tai rauhoittava vaikutus luo innostavaa ja motivoivaa ilmapiiriä ja voi toimia jopa yhteisenä kielenä terapeutin ja asiakkaan välillä.
Musiikilla on hermoverkostojen korjautumista edistävä vaikutus ja jo pelkästään musiikin kuunteleminen havaitaan aivojen rakennemuutoksina. Sen käyttö on todettu tehokkaaksi ja monipuoliseksi menetelmäksi neurologisessa kuntoutuksessa, musiikin aktivoidessa aivoja laajasti vaikuttaen muun muassa motivaatioon, tunteisiin ja mielialaan sekä motorisiin toimintoihin. Tämä näkyy myös omassa työssäni neurologisia vammoja ja sairauksia omaavien asiakkaiden kanssa, kun musiikin mahdollistama rytmi helpottaakin asiakasta käynnistämään ja tuottamaan liikettä. Musiikin moninaisten, positiivisten vaikutusten vuoksi lähdin itsekin opiskelemaan musiikkiterapiaa, voidakseni tarjota asiakkaille mahdollisimman monipuolista kuntoutusta liikkumis- ja toimintakyvyn kehittämiseksi.
Musiikkiterapiassa asiakkaalta ei edellytetä musiikillista kokemusta tai taitoja, vaan terapiahetki on aina luova tilanne, pohjautuen musiikin voimaan aktivoida alitajuista, tiedostamatonta mielenmaisemaa. Olennaista on asiakkaan ja terapeutin välisen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja syventäminen. Menetelminä musiikkiterapiassa ovat esimerkiksi laulaminen, soittaminen, improvisointi, musiikin kuuntelu, liikkuminen musiikin mukaan, musiikkimaalaaminen ja fysioakustinen hoito. Menetelmiä voidaan helposti yhdistää ja soveltaa asiakkaan toimintakyvyn mukaan tukemaan hänelle asetettuja yksilöllisiä tavoitteita.
Hyödylliset vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi painonsiirron helpottumisena sekä kävelynopeuden ja askelpituuden muutoksina.
Asiakkaiden kanssa olemme harjoitelleet terapiassa muun muassa vartalon hahmottamista, kaksikätistä toimintaa ja koordinaatiokykyä hyödyntäen esimerkiksi erilaisia rumpuja ja koskettimia. Myös oma keho voi toimia oivallisena instrumenttina. Musiikki ja rytmi ovat osoittautuneet myös hyödyllisiksi apukeinoiksi kävelyharjoittelussa. Liikkeelle lähteminen voi helpottua, kun on rytmi, johon tarttua ja myös kävely musiikin tahtiin on saattanut tehdä selvän muutoksen asiakkaan kävelyn laatuun. Hyödylliset vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi painonsiirron helpottumisena sekä kävelynopeuden ja askelpituuden muutoksina.
Moninaisilla harjoituksilla on tarkoituksena vaikuttaa myös keskittymiseen, tarkkaavaisuuden säätelyyn ja ylläpitämiseen sekä muistiin. Käytän tarvittaessa musiikkia tai laulua terapiassa yhteisenä kielenä, kun puheen tuottaminen ja ymmärtäminen on asiakkaalle vaikeaa. Musiikkia kuuntelemalla olemme voineet myös käsitellä asiakkaassa heränneitä mielikuvia, muistoja, ajatuksia ja tunteita. Tämä on lähentänyt myös omaa terapiasuhdetta monen asiakkaan kanssa, kun kyetään jakamaan haastavia ja tärkeitä aiheita.
Vertaistuen saaminen on vammaisille ja vammautuneille olennainen ja tärkeä osa kuntoutusprosessia.
Yksilöterapian lisäksi kuntoutuksessamme toimii myös musiikki- ja rytmiryhmä. Ryhmäterapiassa musiikki antaa yhdessä jaetun ilon kokemuksia sekä vahvistaa onnistumisen kokemuksia, itsetuntemusta ja itseluottamusta. Vertaistuen saaminen on vammaisille ja vammautuneille olennainen ja tärkeä osa kuntoutusprosessia.
Näen myös musiikkiterapeutin tärkeänä henkilönä osana moniammatillista kuntoutustiimiä. Omat kokemukseni musiikin hyödyntämisestä terapiassa ja kuntoutuksessa ovat innostavia ja motivoivia sekä asiakkaiden ja omaisten palaute lämpimän positiivista. Asiakkaiden kehitys, vapautuminen sekä innostuneisuus terapioissa osoittavat minulle, että menemme oikeaan suuntaan. Musiikilla on taipumus tuottaa onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää, mikä lisää motivaatiota harjoitteluun ja mahdollistaa kehittymisen toistojen kautta.
Ennen kaikkea, musiikki kuuluu kaikille!
Lähteet:
Mitä on musiikkiterapia? Suomen musiikkiterapiayhdistys. Luettu 29.1.2023.
https://www.musiikkiterapia.net/index.php/mita-musiikkiterapia
Sihvonen, Aleksi J.; Leo, Vera; Särkämö, Teppo; Soinila, Seppo (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 130 (18): 1852-60.
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo11845.pdf
Särkämö, Teppo; Pitkäniemi, Anni; Siponkoski, Sini-Tuuli (2022). Musiikki neurologisessa kuntoutuksessa. Teoksessa Louhivuori, Jukka; Saarikallio, Suvi; Toiviainen, Petri. Musiikkipsykologia. Eino Roiha -säätiö.
Varaa aika Maijulle musiikin tahdittamaan fysioterapiaan
Tutustu Maijun osaamiseen hänen asiantuntija-kortiltaan
