Aivoviikko muistuttaa aivoterveyden merkityksestä – aivovamma koskettaa puolta miljoonaa suomalaista
Vuosittaista aivoviikkoa vietetään tänä vuonna 11.–17.3. Kevätauringon sulattaessa lunta päivä päivältä enemmän, käynnistyy varsinainen pyöräilykausi toden teolla. Innokkaimmat jo kaivelevat pyöriä, sähköpyöriä, skuutteja ja skeittilautoja säilytyksestä; kulkuvälineet on hyvä tarkistaa ja huoltaa sekä lapsille on hyvä kerrata etenkin pyörällä liikkumisen liikennesääntöjä. Myös teiltä vielä löytyvä katusora on paikoittain yhtä liukasta kuin jää. Sähköavusteisilla kulkuvälineillä vauhti voi nousta yllättävän nopeasti ja kovaksi, etenkin niihin tottumattoman kuskin käsissä. Kypärä on ehdoton aivojen suojaamiseen menopelistä ja ajajan iästä riippumatta.
Kuka tahansa meistä
Keväinen innokkuus, taitojen puute ja kelien vaihtuvuus lisäävät onnettomuusriskiä. Kuka tahansa meistä voi joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena esimerkiksi aivovamman. Vuonna 2023 tapahtui tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2 916 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 176 ja loukkaantui 3 620 ihmistä. Aivovammaliiton mukaan aivovamman saa vuosittain vähintään 35 000 suomalaista, ja nuorten yleisin aivovamman syy on liikenneonnettomuus. Kun mukaan lasketaan vammautuneen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista. Neljä viidestä henkilövahingosta tapahtui tietä ylitettäessä. Kuolemantapauksista ja loukkaantumisista puolet tapahtui suojatiellä, mikä kertoo muiden liikenteessä liikkuvien välinpitämättömyydestä. Kaikkien liikenteessä liikkuvien valppaus, kulkuvälineiden huoltaminen ja kypärän käyttö pienentävät onnettomuusriskejä.
Avo- ja laitoskuntoutuksen liiketoimintajohtaja Susanna Ylisuvanto avaa tilannetta kuntoutuksen näkökulmasta: ”Valitettavasti kaikilta ikäviltä tapahtumilta ei aina voida välttyä. Valtaosa aivovammoista on lieviä, ja niistä toivutaan yleensä oireenmukaisen hoidon ja informaation tuella oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneet tai pitkittyvistä oireista kärsivät tulee ohjata aivovamma- tai neurologian poliklinikkaan jatkohoidon ja moniammatillisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelemiseksi.”
Ylisuvanto jatkaa: ”Aivovamman saaneet henkilöt tarvitsevat erilaisia palveluita arjen sujuvoittamiseksi ja tapaturmasta kuntoutumiseksi mahdollisimman hyvään toimintakykyyn. Onnettomuuden jälkeen sairaalasta päästyään aloitetaan kuntoutus, mikä suunnitellaan jokaiselle potilaalle hänen toimintakykynsä mukaisesti. Kuntoutuskeskuksemme Synapsia Helsingissä tuottaa maankuuluja kuntoutuspalveluita aivovammapoliklinikallaan, jonne voi hakeutua hoitoon eri puolilta Suomea. Aivovammapoliklinikkamme tarjoaa neuropsykologisia tutkimuksia ja neuropsykologista kuntoutusta henkilöille, joilla on tapaturmainen aivovamma.”
Aivovammastakin voi kuntoutua – tavoitteena mahdollisimman itsenäinen arki
Onnettomuudesta selvinneellä on usein pitkä kuntoutusmatka edessään, mutta samalla se luo toivoa uudessa elämäntilanteessa. ”Onnettomuudessa saadun aivovamman jälkeinen kuntoutus räätälöidään aina yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Aivovamman kuntoutus voi sisältää esimerkiksi neuropsykologipalveluiden lisäksi neurologista fysioterapiaa, sosiaalityöntekijän palveluja, toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta sekä puheterapiaa puheen ja äänentuoton ongelmiin, puhumattakaan kuntouttavasta hoitotyön osaamisesta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite on lieventää neuropsykologisia oireita, parantaa ja ylläpitää toimintakykyä sekä ehkäistä oireiston aiheuttamaa toimintakyvyn haittaa. Tavoite voi olla esimerkiksi mahdollisimman itsenäinen ja aktiivinen arjen toimintakyky, opiskelu- tai työkyky. Tarjoamamme neuropsykologiset tutkimus- ja kuntoutuspalvelumme sopivat erityisesti henkilöille, joilla on tapaturmainen aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö”, kertoo Ylisuvanto.
Ennakoimalla voidaan vähentää onnettomuuteen joutumisen riskiä tai sen seurauksia – käytäthän kypärää.
Lisätietoja
Susanna Ylisuvanto, liiketoimintajohtaja, avo- ja laitoskuntoutus, susanna.ylisuvanto@validia.fi, puh. 050 468 4085
