Lastensuojelu

Validia toimii tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa ja tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja lastenhuollon perhehoidon järjestämiseen.

Tarjoamme laitoshoitoa perus-, erityis- ja vaativan tason laitossijaishoidon kodissa sekä perhehoidon palveluja pitkä- ja lyhytaikaiseen tarpeeseen sijais- ja tukiperheissä.

Palvelumme perustuvat ennustettavaan arkeen, selkeisiin rutiineihin ja dialogiseen työskentelyyn. Erityisosaamistamme ovat neuropsykiatrinen tuki, psykiatrinen hoitotyö ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö. Tarjoamme aina sijaisperheille kattavan tuen ja koulutuksen.

Perhehoito ja sijaisvanhemmuus

Sijaisvanhemmuus ja perhehoito ovat lastensuojelun palveluita, joissa huostaanotettu lapsi muuttaa sijaisperheensä perheenjäseneksi. Sijaisperheissä eletään tavallista arkea, jonka kulmakiviä ovat ennakoitavuus, yhteiset pelisäännöt ja aikuisen johdonmukainen tuki.
Validia kouluttaa jatkuvasti uusia sijaisvanhempia ja tarjoaa heille laajaa tukea koko perhehoidon ajan.

Lue lisää, jos olet kiinnostunut perhehoidosta ja sijaisperheeksi ryhtymisestä.

Validian lastensuojelun perus-, erityis- ja vaativan tason laitossijaishoidon yksiköt tarjoavat kodinomaisen, turvallisen kasvuympäristön eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Meillä on yhteensä 19 lastenkotia ympäri Suomen[SL1] [AR2]  ja lisäksi erityisen hoidon osasto.

Tutustu lastensuojelun yksiköihimme.

Yksiköissämme asuu lapsia ja nuoria, jotka eivät voi asua vanhempiensa kanssa ja joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia sijoittua perhehoitoon. Laitossijoituksessa heille rakennetaan turvallinen ja vakaa ympäristö, joka tukee monipuolisesti lapsen tai nuoren elämäntilanteen muutosta toivottuun suuntaan.

Lastensuojelun yksiköidemme palvelut kattavat lasten- ja nuorisopsykiatrian, neuropsykiatrisen tuen ja ohjauksen sekä henkilökohtaisiin viikkoaikatauluihin pohjautuvan yksilöllisen tuen. Kohtaamme jokaisen lapsen ja nuoren yksilönä ja keskitymme hoito- ja kasvatustyössä kunkin yksilöllisiin tarpeisiin, jotta jokaisella heistä olisi mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja löytää uusia suuntia elämässään.

Sijaisvanhemmuus ja perhehoito ovat lastensuojelun palveluita, joissa huostaanotettu lapsi muuttaa sijaisperheensä perheenjäseneksi. Sijaisperheissä eletään tavallista arkea, jonka kulmakiviä ovat ennakoitavuus, yhteiset pelisäännöt ja aikuisen johdonmukainen tuki.
Validia kouluttaa jatkuvasti uusia sijaisvanhempia ja tarjoaa heille laajaa tukea koko perhehoidon ajan.

Jos olet kiinnostunut perhehoidosta ja sijaisperheeksi ryhtymisestä, lue lisää täältä.

Tukiperhetoiminta on vaikuttava ja suunnitelmallinen lastensuojelun palvelu. Toiminta on suunnattu erityisen tuen tarpeessa tai lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille. Sen päämääränä on lapsen hyvinvoinnin ja koko hänen perheensä voimavarojen vahvistaminen.

Lapsi vierailee tyypillisesti tukiperheessään yhtenä viikonloppuna kuukaudessa, koulujen loma-aikoina mahdollisesti pitempäänkin. Tukiperhe tuo lapsen elämään uuden turvallisen, merkityksellisen aikuissuhteen ja mahdollisuuden mukavaan yhdessäoloon sekä uusiin harrastuksiin. Samalla lapsen vanhemmat saavat levähtää ja vahvistaa omia voimavarojaan.

Validia kouluttaa jatkuvasti uusia tukiperheitä ja tarjoaa heille laajaa tukea toiminnan aikana.

Lue lisää, jos olet kiinnostunut tukiperhetoiminnasta.

Validia on luotettava ja vastuullinen lastensuojelupalveluiden tuottaja, jonka toiminnan keskiössä on palveluiden laadun, hyvän asiakaskokemuksen ja asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen. Jaamme Ambea-konsernin yhteisen tavoitteen: Teemme maailmasta paremman, yksi ihminen kerrallaan.

Yksi osoitus jatkuvasta työstämme toiminnan laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämiseksi on ISO 9001:2015 -sertifioitu laatujärjestelmä.

Harjoitamme vastuullista liiketoimintaa, ja tuotamme palveluja, joiden avulla taataan hyvää elämää, turvaa ja huolenpitoa niille ihmisille, jotka apua tarvitsevat. Toiminnallamme on merkittävä vaikutus Suomeen hyvinvointivaltiona.

Toimintaamme ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä viranomaisten ohjeistukset ja säännölliset tarkastukset. Olemme myös sitoutuneet Hyvinvointiala HALIn vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin.

Arjen työtämme ohjaavat arvomme: kunnioitus, osaaminen, sujuvuus ja vastuullisuus. Palvelemme asiakkaitamme ja toteutamme yhteiskunnallisesti tärkeää tehtäväämme taloudellisesti, kestävästi ja vastuullisesti. Tavoitteenamme on olla laatujohtaja kaikessa, mitä teemme. 

Varmistamme, kehitämme ja seuraamme päivittäin jokaisen toimintayksikön palvelun laatua ja asiakasturvallisuutta. Pyrimme jo ennalta tunnistamaan toimintaan liittyvät riskit, jotta voimme välttää niiden toteutumisen.

Käsittelemme toimintaan liittyvät poikkeamat, jotta voimme oppia niistä ja estää niiden toistumisen. Sisäisten auditointien avulla varmistamme palvelun toteutumisen vaatimusten mukaisesti ja levitämme hyväksi havaittuja käytäntöjä koko organisaatioon.

Validia raportoi omavalvonnan toteutumista neljä kertaa vuodessa kvartaaleittain. Raportointi tehdään sekä yhtiötasoisesti että yksikkötasolla.

Lue lisää laadusta ja vastuullisuudesta Validian työssä.  

Lastensuojelun pohjana on lastensuojelulaki, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tukea hänen kasvuaan ja kehitystään.

Joskus vanhempien voimavarat loppuvat tai perhettä kohtaa kriisi, jonka seurauksena vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsen kasvatuksesta ja tarjoamaan tälle huolenpitoa. Perheen vakavat ongelmat tai lapsen oma käytös saattavat jopa asettaa tämän vaaraan. Tällöin on viranomaisten velvollisuus tukea vanhempia ja ohjata perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: suojella lasta, vaikuttaa lapsen yleisiin kasvuoloihin ja tukea vanhempia kasvatustehtävässä. Lastensuojelun palveluihin kuuluvat ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, johon sisältyvät avohuollon tukitoimet, kiireellinen sijoitus ja huostaanotto, sijaishuolto sekä jälkihuolto.

Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestämisvastuu on hyvinvointialueella. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta.

Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa on käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, ellei lapsen etu muuta vaadi. Jos lapsi kuitenkin tarvitsee sijaishuoltoa ja se on hänen etunsa mukaista, sijaishuolto on järjestettävä viivytyksettä lapselle parhaiten soveltuvalla tavalla.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä ja yksittäisen lapsen asiakasprosessia. Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että sosiaalityöntekijällä on käytettävissään eri alojen asiantuntemusta työnsä tueksi.

Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksiköllä on lain mukaan erityinen velvollisuus antaa asiantuntija-apua lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa sekä tarvittaessa järjestää lapsen tai nuoren tutkimus-, hoito- ja terapiapalvelut viivytyksettä tai kiireellisinä.

Validia toteuttaa lastensuojelun palveluja hyvinvointialueille valtakunnallisesti. Lue lisää lastensuojelun muodoista alta.

Mitä eroa on ehkäisevällä ja lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla?

Ehkäisevää lastensuojelua tehdään tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi silloin, kun perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tavoitteena on tukea lasta ja hänen perhettään muilla palveluilla.

Hyvinvointialueet vastaavat ehkäisevästä lastensuojelutyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä, minkä lisäksi kunnilla on vastuu tehdä ehkäisevää lastensuojelutyötä esimerkiksi opetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön parissa.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on keino lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi silloin, kun perheen tuen tarve on selvitetty ja todettu. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toimiin kuuluvat avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvät sijaishuolto ja jälkihoito.

Mitä ovat avohuollon tukitoimet?

Suurin osa lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta toteutetaan avohuollon tukitoimilla, joiden päämääränä on tukea lapsen hyvinvointia sekä koko perheen jaksamista ja kuntoutumista.

Tärkeimpiä avohuollon tukitoimia ovat tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus. Tukitoimiin voi sisältyä myös perheen taloudellista tukemista ja asumisolosuhteiden korjaamista. Lapselle voidaan lisäksi järjestää tukitoimina esimerkiksi terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai oppilashuollon tukipalveluja.

Avohuollon tukitoimien suunnittelussa otetaan huomioon kunkin lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet, ja suunnitelmat tehdään mahdollisimman pitkälle yhteistyössä heidän kanssaan.

Mitä tarkoittaa kiireellinen sijoitus?

Kiireelliseen sijoitukseen voidaan päätyä, jos lapsi on lain määritelmän mukaan välittömässä vaarassa eikä muita keinoja varmistaa hänen turvallisuuttaan ole.

Välittömäksi vaaraksi voidaan katsoa esimerkiksi kaltoinkohtelu, heitteillejättö tai lapsen hoidon ja huolenpidon puutteet, joiden taustalla saattaa olla esimerkiksi vanhempien päihteidenkäyttöä, mielenterveyden haasteita, onnettomuus tai äkillinen sairastuminen. Lain tarkoittaman välittömän vaaran voi aiheuttaa myös lapsen itsetuhoinen käytös, päihteidenkäyttö tai rikosten tekeminen.

Sijaishuoltopaikka valitaan lapsen tilanteen mukaan. Hänet voidaan sijoittaa perhehoitoon, lastenhuollon laitokseen tai terveydenhuollon laitokseen. Myös esimerkiksi läheissijoitus sukulaisen luokse voi tulla kyseeseen.

Kiireellinen sijoitus vaatii aina viranomaispäätöksen; käytännössä päätöksen tekee sosiaalityöntekijä. Kyseessä on lyhytaikainen tukitoimi, joka voi kestää korkeintaan 30 päivää yhden sosiaalityöntekijän päätöksellä. Näiden päivien aikana on päätettävä jatkosta: kiireellisen sijoituksen mahdollisesta lopetusajankohdasta ja -tavasta tai sen jatkamisesta.

Jos sijoitusta päädytään jatkamaan, on tehtävä selvitys siitä, miten ja miksi sijoitusta jatketaan. Kiireellisen sijoituksen aikana on selvitettävä myös, täyttyvätkö huostaanoton edellytykset.

Mitä on huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto?

Huostaanotto on viimesijainen keino lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden takaamiseksi.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus ottaa lapsi huostaan, jos puutteet huolenpidossa tai kasvuolosuhteet kotona vaarantavat hänen turvallisen kehityksensä tai jos lapsi itse vaarantaa terveyttään tai kehitystään esimerkiksi päihteidenkäytöllä tai vakavilla rikoksilla.

Huostaanotto voidaan kuitenkin tehdä vain, jos se vastaa lapsen etua ja jos avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia tai lapsen tilanteeseen sopivia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Huostaanotolle on myös oltava lastensuojelulain mukaiset edellytykset.

Huostaanotettu lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on otettava huomioon lapsen tarpeet, huostaanoton perusteet ja se, että lapsella on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä.

Ensimmäisenä tulee selvittää, onko lapsen läheisten mahdollista ottaa hänet luokseen asumaan. Sukulaissijoituksen lisäksi muita sijaishoitopaikkoja voivat olla perhehoito, ammatillinen perhekoti, lastensuojelulaitos tai koulukoti. Validia tarjoaa lapsille ja nuorille sijaishuoltoa sekä perhehoidossa että lastensuojelun yksiköissä.

Huostaanotossa ja sijaishuoltoon sijoittamisessa noudatetaan lain mukaista prosessia, johon kuuluu myös jälkihuolto sijoituksen päätyttyä. Jälkihuollon sosiaalipalveluissa tuetaan nuorta esimerkiksi asumiseen, terveyteen, opiskeluun, työhön, toimeentuloon ja itsenäiseen arkeen liittyvissä kysymyksissä. 

Nuorella on oikeus lastensuojelulain mukaiseen jälkihoitoon viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun hän on ollut lastensuojelun asiakkaana. Tämä oikeus päättyy kuitenkin vuoden 2024 lakimuutoksen mukaan hänen täyttäessään 23 vuotta.