Ei hoivaa ilman teknologiaa ja tekoälyä – Keskustelua sote-alan tulevaisuudesta
Validia järjesti Porin SuomiAreenalla paneelikeskustelun, jossa moniammatillinen ja näkemyksellinen asiantuntijoiden joukko pohdiskeli hoivan tulevaisuutta. Inhimillistä ja laadukasta hoivaa ei tulevaisuudessa synny ilman teknologian, digitalisaation ja tekoälyn täysimääräistä hyödyntämistä.
Hoivan tarve tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä kasvamaan merkittävästi niin Suomessa kuin muuallakin. Samaan aikaan krooninen pula osaajista pahenee. Tekoäly ja uudet teknologiset ratkaisut ovat tulevaisuuden laadukkaan hoivan kannalta ratkaisevia tekijöitä.
Tällä hetkellä hoitajan työajasta saattaa pahimmillaan kulua puolet kirjaamiseen ja hallinnollisiin rutiinitehtäviin. Jos näissä tehtävissä pystyttäisiin hyödyntämään tekoälyä, vapautuisi aikaa enemmän inhimilliseen kohtaamiseen, kosketukseen ja läsnäoloon.
Ensisijainen pullonkaula Suomen tapauksessa liittyy sääntelyyn. Suomi on terveysteknologian kehityksessä maailman kärkipäässä, mutta samaan aikaan sääntely-ympäristömme on raskas. Futuricen data- ja tekoälyjohtaja Maija Hovila totesikin Suomen olevan terveysteknologian nettoviejä. Täällä kehitettyä teknologiaa hyödynnetään ulkomailla enemmän, vaikka kotimaistakin tarvetta olisi.
Toinen merkittävä kysymys liittyy johtamiseen ja osaamiseen. Hoiwan perustaja ja toimitusjohtaja Fadumo Ali totesi, että ylimmän johdon tulee olla muutoksessa mukana. Työntekijöitä on oltava valmis kouluttamaan, mutta myös motivoimaan sekä hälventämään mahdollisia epäluuloja. Uuden teknologian on tarkoitus helpottaa työntekoa ja parantaa palvelua.
Vastuullista teknologiaa
Vastuullisuuteen ja eettisyyteen liittyvät kysymykset nousevat luonnollisesti esiin aiheesta keskusteltaessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen TKI-johtaja Johan Sanmarkin mukaan ajatus pitäisi kääntää toisinpäin, eli onko enää vastuullista olla hyödyntämättä teknologiaa, sillä ilman sitä palvelutaso tulee tippumaan.
Jo nyt Suomessa hyödynnetään muun muassa lääkeautomaatteja, ateria-automaatteja, älylukkoja sekä etäkotihoitoa. Sanmarkin mukaan Länsi-Uudellamaalla neljäsosa kotihoidon asiakkaista on lääkeautomaattien piirissä. Vuositasolla säästöt liikkuvat viidessä miljoonassa eurossa.
Validian toimitusjohtaja Laura Ämmälä totesi teknologian olevan hyvä renki. Ihmisen tulee tehdä rajanveto siihen, mitkä tehtävät voidaan antaa teknologian hoidettaviksi, jotta työntekijän aika kohdentuu parhaalla mahdollisella tavalla itse hoivaan.
Paneelin juontaja, futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen sanoi teknologian tulevan aina osaksi meitä, kun uudet työkalut ja apuvälineet otetaan arkipäiväiseen käyttöön. Esimerkiksi silmälasit ovat olleet aikakautensa teknologiaa ja mullistaneet monen ihmisen elämän. Parhaassa tapauksessa teknologia tekeekin elämisestä elämisen arvoista.
Muutos vaatii aina aikaa ja sopeutumista etenkin ajatuksen tasolla, sillä teknologian kehitys on ollut niin nopeaa.
On selvää, ettei uusien työkalujen hyödyntämättä jättäminen ole vaihtoehto, sillä hoivan tarpeen kasvaessa nykytahdilla tarvittaisiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan noin 48 000 uutta hoitajaa. Luku vastaa keskimäärin nykyistä Suomessa syntyvän yhden kokonaisen ikäluokan kokoa. Uudella teknologialla paitsi ratkaisemme hoitajapulaa, myös mahdollistamme sen, että ammattilaiset pääsevät tekemään nimenomaan niitä tehtäviä, joihin heidät on koulutettu, ja joita he haluavat tehdä.
