Teknologia ei korvaa hoitajaa, mutta se mahdollistaa keskittymisen itse hoivaan
Suomen hoiva-alan tulevaisuus haastaa koko yhteiskunnan. Valtioneuvoston tammikuussa 2025 teettämä arvio hoitajatarpeesta pysäyttää: lähivuosikymmeninä Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia hoitoalan ammattilaisia. Samalla väestörakenne muuttuu ja työikäisten määrä pienenee.
Arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvitaan yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä lisätarve kasvaa noin 45 000 hoitajaan. Määrä vastaa keskimäärin yhtä kokonaista nyky-Suomessa syntyvää ikäluokkaa.
Validian toimitusjohtaja Laura Ämmälä muistuttaa, että nykytilanne voi näyttää ristiriitaiselta. ”Juuri tällä hetkellä meillä on hoitoalallakin ihmisiä työttömänä. Fakta on kuitenkin se, että tilanne tulee muuttumaan. Hoivan tarve kasvaa ja eläköityminen sote-alalta on suurta lähivuosina”, Ämmälä sanoo.
Yhtälö, jota ei voi ratkaista pelkällä henkilöstölisäyksellä
Kyse ei ole pelkästään työvoiman saatavuudesta, vaan myös yhteiskunnan kantokyvystä. ”On kysyttävä, riittävätkö yhteiskunnan resurssit. Ei ole mahdollista vastata hoivan kasvun tarpeeseen vain henkilöstöä lisäämällä. Nykyisellä väestörakenteella – jossa työikäisten määrä pienenee suhteessa ikääntyvään väestöön – tämä on yhteiskunnalle mahdoton yhtälö”, Ämmälä toteaa.
Ratkaisua on etsittävä uusista toimintatavoista. Yksi keskeisimmistä keinoista on teknologian ja tekoälyn määrätietoinen hyödyntäminen hoivatyön tukena.
Teknologian mahdollisuudet tunnistetaan laajasti, mutta käytännön kehittämistyötä rajoittaa tällä hetkellä hoitajamitoitus ja sen joustamattomuus. ”Emme pysty esimerkiksi testaamaan erilaisia ratkaisuja hoitajamitoituksen vuoksi. Jotta aitoja ratkaisuja löytyy, lainsäädännön pitää mahdollistaa ja tukea laaja-alaista pilotointia”, Ämmälä painottaa.
Kyse ei ole hoivan laadun heikentämisestä, vaan päinvastoin sen turvaamisesta myös tulevaisuudessa.
Missä teknologia ja tekoäly voivat aidosti auttaa?
Teknologia ei korvaa hoitajaa, mutta se voi vapauttaa hoitohenkilöstön aikaa siihen, missä ihminen on korvaamaton: kohtaamiseen, läsnäoloon ja hoivaan. Konkreettisia käyttökohteita ovat muun muassa:
- Hallinnolliset rutiinitehtävät ja kirjaaminen, jotka vievät nykyisin merkittävän osan hoitajien työajasta.
- Asiakkaiden valvonta, erityisesti öisin, esimerkiksi liikkeentunnistus- ja muun valvontateknologian avulla.
- Lääkeannostelu, jossa lääkeroboteista on jo saatu hyviä kokemuksia.
- Kääntäminen, kun asiakas ja hoitaja eivät puhu samaa kieltä.
Hoitajan aikaa vapautuisi itse hoivaan eli asiakkaiden inhimilliseen kohtaamiseen ja läsnäoloon
Hyötyjä työntekijälle, asiakkaalle ja yhteiskunnalle
Teknologian järkevä käyttöönotto hyödyttää useaa tahoa samanaikaisesti. Työntekijä voi keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin, ja erityisesti nuoremmat hoitajat suhtautuvat teknologiaan yhä useammin innostuneesti osana työtään.
Asiakkaalle tämä tarkoittaa parempaa, turvallisempaa ja inhimillisempää hoivaa. Yhteiskunnan tasolla teknologia auttaa turvaamaan tasavertaisen ja laadukkaan hoivan myös tulevaisuudessa – ja hillitsee kustannusten kasvua pitkällä aikavälillä.
”On vastuullista huolehtia siitä, että hoivapalveluidemme resurssit ovat riittävät myös jatkossa. Tämä onnistuu vain valjastamalla teknologia ihmisten tueksi, ei heidän tilalleen”, Ämmälä kiteyttää.