Liikunta tukee toimintakykyä selkäydinvammautumisen jälkeen

Kansainvälistä selkäydinvammaisten päivää vietetään 5. syyskuuta. Tänä vuonna päivän teemana on ”From Awareness to Action: Ten Years Advancing SCI Prevention”. Teema muistuttaa, ettei tietoisuus yksin riitä – tarvitaan tekoja. Validialla yksi konkreettinen teko on ollut jo vuosikymmenten ajan selkäydinvammaisten toimintakyvyn ja aktiivisen arjen tukeminen. Liikunnalla on tässä tärkeä rooli.
Validialla on 70 vuoden kokemus vammaisten ja vammautuneiden kuntoutuksesta. Tänä aikana kuntoutus, teknologia ja apuvälineet ovat kehittyneet, ja samalla mahdollisuudet aktiiviseen elämään selkäydinvamman kanssa ovat monipuolistuneet.
Kuntoutuksen tavoitteena on tukea toimintakykyä ja mahdollisimman itsenäistä, omannäköistä arkea. Liikunta on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseen: se voi vahvistaa fyysistä toimintakykyä, tukea hyvinvointia ja tarjota mielekästä tekemistä myös kuntoutuksen ulkopuolella.
Validialla on järjestetty selkäydinvammaisille suunnattuja liikuntapainotteisia kuntoutusjaksoja jo noin 20 vuoden ajan. Jaksoilla kuntoutujat pääsevät kokeilemaan erilaisia soveltavan liikunnan muotoja ja saavat tukea omaan toimintakykyyn, tavoitteisiin ja arkeen sopivan liikuntatavan löytämiseen.
Liikunta auttaa ottamaan oman toimintakyvyn käyttöön
Selkäydinvamma vaikuttaa yksilöllisesti toimintakykyyn. Siksi myöskään liikunnassa ei ole yhtä kaikille sopivaa tapaa tai tavoitetta.
Validian fysioterapeutti Sanna Weurlander korostaa liikunnan merkitystä sekä terveyden että toimintakyvyn kannalta. Hänen mukaansa harjoittelu ja hyvä fyysinen kunto tukevat sitä, että henkilö pystyy esimerkiksi hyödyntämään oman selkäydinvauriotason mukaisen toimintakykynsä mahdollisimman hyvin. Tällä on usein merkitystä myös elämänlaadulle.
Liikunnan hyödyt voivat näkyä konkreettisesti päivittäisessä elämässä. Voiman, kestävyyden ja kehonhallinnan harjoittaminen voi tukea esimerkiksi siirtymisiä, pyörätuolin käyttöä ja muita arjen toimintoja. Liikkumisen apuvälineitä käyttävillä monipuolisella harjoittelulla voidaan vahvistaa kehoa kokonaisvaltaisesti edistäen arjessa jaksamista.
Kyse ei ole vain fyysisestä suorituskyvystä. Weurlander pitää tärkeänä sitä, että jo kuntoutuksen alkuvaiheessa ihminen saa kokemuksia siitä, että liikkuminen on edelleen mahdollista ja että siitä voi nauttia. Asiantuntijan tuella voi myös turvallisesti kokeilla omia rajojaan ja saada onnistumisen kokemuksia.
”Vauriotaso ja sen tuomat mahdollisuudet pitää aina ottaa huomioon, mutta mitään ei pitäisi myöskään sulkea pois. Ihmistä pitäisi rohkaista haastamaan itseään ja omaa kehoaan uudelleen mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen”, Weurlander sanoo.
Uuden kokeileminen voi avata uusia mahdollisuuksia
Liikuntapainotteisella kuntoutusjaksolla lajivalikoima elää vuodenaikojen mukaan. Kesällä voidaan esimerkiksi käsipyöräillä, retkeillä sekä kokeilla erilaisia ulkopelejä ja -lajeja. Talvella mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi kelkkalaskettelu, hiihto, kelkkajääkiekko ja erilaiset sisäliikuntalajit.
Kuntoutuskeskus Synapsian liikuntatiloissa voidaan kokeilla esimerkiksi pyörätuolikoripalloa ja -rugbyä, sulkapalloa, jousiammuntaa sekä allasharjoittelua. Myös kuntosaliharjoittelua voidaan mukauttaa erilaisiin toimintakykyihin.
Synapsiassa toimivan soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIAN kautta on lisäksi mahdollista tutustua erilaisiin liikunnan apuvälineisiin. Kaikkea ei tarvitse hankkia itse ennen kuin tietää, mikä sopii omaan toimintakykyyn ja tuntuu mielekkäältä.
Mahdollisuus kokeilla on tärkeä, sillä vammautumisen jälkeen ihminen ei välttämättä tiedä, mitä kaikkea voisi tehdä tai millaiset liikuntamuodot sopisivat muuttuneeseen toimintakykyyn. Weurlanderin mukaan kuntoutuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia kokeilla ja auttaa tunnistamaan omaa toimintakykypotentiaalia.
Tässä fysioterapeutilla ja muilla kuntoutuksen ammattilaisilla on tärkeä rooli. Ammattilainen voi arvioida, mikä on turvallista ja toimintakyvyn kannalta mahdollista, sekä samalla kannustaa kokeilemaan uutta.
”Fysioterapeutin tehtävä on mahdollistaa se, että asiakas pääsee haastamaan itseään ja menemään myös omalle epämukavuusalueelleen. Kun hän huomaa onnistuvansa ja pystyvänsä osallistumaan, se tuo itseluottamusta ja voimaantumisen kokemuksia”, Weurlander sanoo.
Ikäkään ei Weurlanderin mukaan itsessään ratkaise sitä, mitä ihminen voi oppia. Hän muistaa esimerkiksi lähes 80-vuotiaan kuntoutujan, jonka kanssa harjoiteltiin vaativampiakin siirtymisiä. Kuntoutuja oli motivoitunut harjoittelemaan ja käymään omalta laiturilta uimassa, joten tarvittava taito oli opittava.
Olennaista on kuunnella ihmistä, hänen tavoitteitaan ja sitä, millainen aktiivisuuden taso sopii juuri hänen elämäänsä.
Oma liikuntamuoto voi löytyä kokeilemalla
Entä jos haluaisi liikkua enemmän, mutta ei tiedä, mistä aloittaa?
Weurlander kannustaa ottamaan asian puheeksi oman fysioterapeutin kanssa. Erityisesti avofysioterapeutilla voi olla tärkeä rooli siinä, että yhdessä kartoitetaan oman kotiympäristön liikuntamahdollisuuksia ja etsitään toimintakykyyn sopivia vaihtoehtoja.
Mahdollisuuksia voi etsiä myös oman kunnan tai hyvinvointialueen soveltavan liikunnan palveluista ja urheiluseuroista. Kilpaurheilusta kiinnostuneelle tietoa eri lajeista ja vammaluokista on saatavilla paraurheilun toimijoilta etenkin Suomen Paralympiakomitealta.
Myöskään liikunnan apuvälinettä ei aina tarvitse omistaa. Erilaisia välineitä on mahdollista kokeilla, lainata ja vuokrata. Selkäydinvamman kohdalla välineen soveltuvuus on kuitenkin tärkeää arvioida yksilöllisesti esimerkiksi vauriotason, vartalonhallinnan, yläraajojen toimintakyvyn ja siirtymisten perusteella.
Weurlanderin mukaan Suomessa on hyviä mahdollisuuksia soveltavaan liikuntaan. Olennaista on, että ihminen saa tietoa erilaisista vaihtoehdoista, mahdollisuuksia kokeilla niitä ja tarvittaessa ammattilaisen tukea itselleen sopivan tavan löytämiseen.
Selkäydinvamman jälkeen liikunnalla on tärkeä merkitys terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Samalla liikkuminen voi tukea jaksamista, itseluottamusta ja osallisuutta. Olennaista ei ole tietty laji tai tapa liikkua, vaan mahdollisuus löytää omaan toimintakykyyn, arkeen ja kiinnostuksen kohteisiin sopiva tapa olla aktiivinen.
Tutustu liikuntapainotteisiin kuntoutusjaksoihin

Liikuntapainotteiset kuntoutusjaksot
Liikuntapainotteiset kuntoutusjaksomme on suunnattu selkäydinvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat ohjausta ja ideoita soveltuvan harrastuksen löytymiseen sekä kaipaavat uusia ideoita ja tukea omaan harjoitteluun.