Talouden ja toiminnan tunnuslukujen rinnalle tarvitaan sosiaali- ja hoivapalveluissakin laadun seurantatietoja

Julkaisimme syksyllä 2021 uuden strategian, jossa meillä on tavoitteena olla suunnannäyttäjänä luomassa Suomesta maailman paras maa vammaisille ja vammautuneille. Tehtävänämme on näyttää esimerkkiä ja kehittää vammaispalveluita siten, että jokaisen oikeus arvokkaaseen elämään toteutuu. Näin suureen tavoitteeseen emme pysty yksin. Onnistuminen edellyttää sitä, että saamme kaikki sidosryhmät mukaan esim. määrittelemään vammaispalveluiden laatua sekä laadun yhteismitallista mittaamista. Sidosryhmiin luemme niin palveluita käyttävät asiakkaamme ja heidän läheisensä, kunnat ja hyvinvointialueet, valvovat viranomaiset kuin omat työntekijämme ja omistajamme.

Riikka Haahtela

25.2.2022

Validialla on pitkä historia laatujohtajuuden rakentamisessa. Validia on osa vuonna 1938 perustettua Invalidiliittoa – suomalaisten vammaisten ja vammautuneiden omaa etujärjestöä, joka ajaa vammaisten ihmisten etuja ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluita. Suomen vanhimpana ja ainoana täysin vammaispalveluihin keskittyvänä yrityksenä olemme aina rakentaneet hyvinvointivaltion kivijalkaa. Asumisyksiköitä ja uudenlaisia kuntoutuspalveluja kehittäen Validia on mullistanut tavan, jolla Suomessa vammautuneista ja kehitysvammaisista ihmisistä on pidetty huolta.

Toimintaympäristömme on vuosien varrella muuttunut merkittävästi. Tilaaja-asiakkaamme toimivat kasvavan kysynnän ja kustannuspaineiden alla. Samaan aikaan palveluita käyttävien asiakkaiden tarpeet ovat kasvaneet ja muuttuneet. Vireillä oleva sote-uudistus muuttaa toimintatapoja. Paljon on vielä avoinna olevia asioita; rakenteiden ja roolien ohella myös suuria sosiaalipalveluiden tuotantoon ja toiminnan sisältöön sekä kustannustehokkuuden ja hoidon laadun mittaamiseen liittyviä asioita. Henkilöstöpula koskee koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa, ja vammaispalveluissa on erityisen suuri haaste löytää riittävästi kiinnostuneita ja sitoutuneita osaajia. Tosiasia kuitenkin on, että vain osaamisen kautta voimme rakentaa laadukkaita palveluita.

Valtakunnallisesti vammaispalveluiden laatua mitataan tällä hetkellä vaihtelevilla tavoilla. Viranomaisohjeet asettavat palveluille aina vähimmäisvaatimukset. Lisäksi kunnat vaativat sopimuksissaan palveluntuottajilta eri asioita, joissa pitää osoittaa palveluita käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen. Palveluntuottajien tuottama tieto ei kuitenkaan aina ole vertailukelpoista, ja tiedon raportointi voi olla puutteellista. Sen lisäksi niin kuntien kuin palveluntuottajien tiedot sijaitsevat eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään. Sosiaalityön resursseissa ja toimintatavoissa on myös alueellisia eroja ja palveluita käyttäviä asiakkaita ei ehditä aina kohtaamaan asiakkaan tuen tai tarpeen muuttuessa. Sosiaalipalveluissa ei valitettavasti voida puhua tiedolla johtamisesta siinäkään määrin kuin terveydenhuollossa.

Samaan aikaan tiedolla johtamisesta on tullut kuitenkin uusi johtamisen malli. Puhuttaessa sote-uudistuksesta, kantaan valmistautumisesta tai vanhuspalvelulaista tulee esiin laatua kuvaavia asioita kuten arviointivälineistö, mittaaminen tai rakenteinen kirjaaminen. Puhutaan vaikuttavuudesta ja kustannustehokkaiden palveluiden kehittämisestä.

Validian pyrkimyksenä on strategian mukaisesti olla toimialan laatujohtaja vuonna 2023. Työ on jo aloitettu, ja vuoden 2022 aikana tulemme tekemään useita merkittäviä kehitystoimenpiteitä laadun osalta. Olemme mm. parhaillaan rakentamassa ja ottamassa käyttöön uuden, kokonaisvaltaisen laatuindeksin niin asumispalveluihin kuin kuntoutukseen. Asumisen laatuindeksissä tarkastelemme erilaisten reaaliaikaisten mittareiden avulla palvelun hoidollista laatua, asukkaan elämän laatua ja työntekijän työn tekemisen laatua. Laatuindeksimme kertovat jatkossa, miten palvelulupauksemme toteutuvat arjessa. Laatuindeksiä kehitetään kiinteästi yhdessä käyttäjäasiakkaiden kanssa, sillä kaiken keskiössä on käyttäjäasiakkaan itsensä kokema laatu eli Validian perustehtävä, Arvokas elämä.

Konkreettisena esimerkkinä laatutyöstä on RAI:n uudenlainen sovellus, jota pilotoimme tänä vuonna ensimmäisenä valtakunnallisena vammaispalvelujen toimijana. Sen tavoitteena on kehittää asiakkaiden toimintakyvyn arviointia ja seurata nykyistä paremmin toiminnan laadun ohella myös kustannusvaikutuksia. RAI:n käyttöönoton avulla kehitämme paitsi vammaispalveluihin soveltuvaa arviointijärjestelmää, tuotamme myös tutkimustietoa sekä omaan että viranomaisten käyttöön. Osana laatujärjestelmäkehitystä luomme myös Validiaan uudenlaista kehittäjäasiakasmallia ja asiakasraatitoimintaa, jossa asiakkaat ovat jatkossa kiinteä osa palveluiden suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Tavoittelemme asiakkaiden ja työntekijöiden molemminpuolisen ymmärryksen lisäämistä palvelujen kehittämisen tarpeista ja tavoitteista. Yhteiskehittäminen on merkittävä osa laatua.

Uskon, että Validian laatutyön kehittäminen sekä laatu- ja vaikuttavuustietojen läpinäkyväksi tekeminen tarjoaa sekä Validialle että tilaaja-asiakkaille merkittävässä määrin uudenlaista tietoa vammaispalveluita koskevaan päätöksentekoon ja johtamiseen. Lopputuloksena vapautamme vääjäämättä myös enemmän aikaa kaikista olennaisimpaan: asiakkaan kohtaamiseen ja elämänlaadun edistämiseen, esim. virikkeellisempää toimintaa ja yhteistä aikaa omahoitajien kanssa.